De  Civitate  Deorum

Shado Reido

VIP MVA Fn, KTK-I

Musta (EE/aa) ori "Reido", rodultaan arabianhevonen (SEA). Säkäkorkeus 152 cm.
Syntynyt 21.04.2019, kasvattajana Shado Arabians . Nyt M Layouts / raitatossu.net/mayflower-vuotias.
De Civitate Deorumin omistuksessa (VRL-01436).

Esteratsu, tasoltaan 100 cm. Kilpailee ERJ:n alaisissa kilpailuissa.

VH21-003-0139 / PKK3802

VIP MVA myönnetty 28.03.2021
Kantakirjattu I-palkinnolla. Lausunto näyttelytuloksissa.
Fn myönnetty 21.10.2020

DCD:n ideana on tarjota oreja mahdollisimman useasta eri rodusta. Arabeja ei siis oikeasti edes tarvinnut katsella, sillä olihan tallissa jo yksi komea VIP MVA Fn-jalostusori "Tele", kantakirjattukin kakkospalkinnolla. Mutta sitten pisti Shado Arabians myyntitopickin pystyyn...

Aluksi listaa selailtiin ihan uteliaisuudesta. Toisella katselukerralla vähän hienot suvut jo kutkuttelivat. Kolmannella kerralla oli annettava periksi: kyllä talliin oli pakko saada vielä yksi kaunis aavikkotuuli, ihan pakko. Kai sen voi laskea eri asiaksi, kun Tele oli linjaltaan puolalainen ja Shadon kasvatit egyptiläisiä? Listalta valittiin aivan vain suvun perusteella mahdollisimman potentiaalinen ori, raha vaihtoi omistajaa ja vieroituksen jälkeen lähti musta pieni ori kohti Italiaa.

Reido saapui taloon, ja perustukset jyrisivät.

Reidoa kuvaa parhaiten adjektiivi kiihkeä. Se tuntuu olevan jatkuvasti virittäytyneessä tilassa, ja on harvinainen nähtävyys bongata ori nuupattamassa rentona ja pää alhaalla. Reido on kuin itseään ruokkiva tulimyrsky: mitä enemmän se pörheltää, sitä kovemmin kierrokset käyvät.

Ei siis liene yllätä ketään, ettei Reido ole mikään helppo hevonen. Se ei ole oikeasti mitenkään itsekäs tai kovapäinen, mutta musta unohtaa helposti kaiken muun ympäriltään. Se tanssii muille hevosille, jännittää pihaan ilmestyvää autoa, puhisee malttamattomuuttaan — kaikkea muuta paitsi keskittyy käsittelijäänsä. Tarvitaan isoja ja dramaattisia elkeitä jotta Reido huomaisi muuta kuin oman maailmansa, ja kahden sekunnin kuluttua se tipahtaa sinne takaisin. Hoitaessa Reido tuijottelee ja puhisee, huitoo kavioillaan ohimeneville ja huutaa minuutin välein muistuttaakseen, kuka on tallin arabiprinssi. Helposti se tuuppaa hoitajaa lavallaan tai astuu varpaille keskittyessään vain steppailuun ja kiihkeään machoamiseen.

Ratsuna Reido on kuuma. Myös termi "viritetty vieteri" kuvastaa sitä hyvin, sillä ori on aina valmiina sinkoamaan sattumanvaraiseen ilmansuuntaan. Tasainen koulunypertely ei ole sen mielestä niin hauskaa kuin rallittelu tai hyppääminen, mutta sitä vaaditaan Reidon kanssa silti paljon, sillä muuten se ei pysy kuulolla. Kun joka ikisellä askeleella teettää tehtäviä, ei Reido ainakaan niin usein katoa omaan kuplaansa. Jos näin pääsee käymään, alkaa armoton tanssaaminen, huitominen ja vauhkoaminen, joka vain pahenee ja pahenee sitä mukaa kun Reido pääsee vauhtiin.
Ratsastajalta vaaditaan hankala yhdistelmä herkkyyttä ja kovuutta. Reidolle on tehtävä asiat selviksi heti: esimerkiksi jos se alkaa hiemankaan vouhottamaan, täytyy osata alleviivata pyyntö kääntää katse menosuuntaan niin että ori myös uskoo sen. Toisaalta jos ratsastaja on hiemankaan epäreilu tai Reido ei tajua mitä siltä pyydetään, se ottaa helposti kavahduksen kautta jalat alleen ja koittaa helposti myös riisua kyytiläisen reippailla pukeilla — "katsotaan kuka on nyt epäreilu häh?!" on selkeä viesti.

Sukutaulu ja -selvitys

Isälinja Rabah al Rayad — Ibn al Riyah
Emälinja Ghayda al Qismat — Gwlazda Noc
i. Rabah al Rayad
++++, trn ox, 153 cm
ii. Ibn al Riyah ox
ox
iii. Ibn al Hakem ox
ox
iie. Tabalah ox
km ox
ie. Rasha Najla ox
KTK-II, rn ox, 144 cm
iei. Thee Desperado ox
ox
iee. NF Bint Sajha ox
ox
e. Ghayda al Qismat
+ m ox, 152 cm
ei. Fylkir CZ
++++// Nominated stallion, m ox, 152 cm
eii. Czabor
ox
eie. Friard el Amoll
ox
ee. Gwiazda Noc
++++/ m ox, 148 cm
eei. Leonard
ox
eee. Joanna Noc
ox
Näytä/piilota sukuselvitys

i. Rabah al Rayad on solakkalinjainen egyptiläisori, joka on AHAC:in näyttelykehissä ansainnut Legion of Masters-tittelin. Esiintyessään ori on antanut itsestään varsin kiihkeän kuvan, mutta toisaalta kukapa areenalla ei olisi? Ken tietää miten rauhallinen se onkaan kotioloissa! Tosin kun Reidoa katsoo, niin epäilen...

ii. Ibn al Riyah on jo unholaan painunut ori, luultavasti manan majoillekin siirtynyt. Siitä on hankala saada mitään tarkkaa, tosipohjaista faktaa kaivettua, mutta legendaarisessa Rayadin siittolassa se vaikutti varmasti useampaankin sukuun. Kutsumanimi orilla oli Riku ja se edusti egyptiläistä linjaa.

ie. Rasha Najla on ruunikko, pienehkö (144 cm) tamma. Egyptiläislinjainen kaunotar on kantakirjattu II-palkinnolla, ja on vaikuttanut Raydissa ainakin viiden jälkeläisen verran. Rasha näyttää olevan edelleen kuuluisan kasvattajan, Hayfa bint Abd-Al-Kan omistuksessa, mutta sen tarkasta olinpaikasta ei ole tietoa. Näyttelyissä sitä ei ole ainakaan hetkeen näkynyt.

e. Ghayda al Qismat on hoikkakroppainen egyptiläistamma, mustaksi todettu mutta kauniin kuloutumisen vuoksi kauniisti kupariin taittava karvaltaan. 152 cm korkea Ghayda on niinikään näyttelyissä nähty, AHAC:in Legion of Honor-tittelillä palkittu. Tamma kilpailee myös kouluratsastuksessa.

ei. Fylkir CZ on myös kauniisti kuloutunut, 152 cm korkea musta SEA-ori. Se on luultavasti luonteeltaan varsin miellyttävä, tai ainakin ratsuna mukava, sillä orin päälajiksi on ilmoitettu western pleasure. Kisatuloksia sillä ei kuitenkaan näytä olevan. Näyttelyissä Fylkir on kuitenkin selkeästi kuorinut kermat kakusta, sillä se on ansainnut Legion of Supreme Masters-tittelin AHAC:in kehissä, ja onpa se myös Breeder's Sweepstakes Nominated Stallion.

ee. Gwiazda Noc ei ole ratsastuskilpailuissa pyörinyt, mutta musta kaunotar on sen sijaan AHAC:in Legion of Supreme Excellence-tamma. Ei Gwiazda varmasti mikään huono käyttöhevonenkaan ole, sillä kotioloissa se taitaa vaativan B:n asiat. Varsoja on jäänyt neljä kappaletta.

Jälkeläiset

Syntyi Skp Nimi Emä Omistaja Meriitit

Näyttelytulokset

Ajantasaiset tulokset löytyvät orin PKK-rekisterisivulta

Match Show-tulokset

14.02.21, Ystävänpäivän värinäyttelyt, Uljas Musta, KP: Amorin valinta

Kantakirjaus

01.11.20, 102. tilaisuus
tuom. Aksu, Anne, Elisa
KTK-I
22,5 + 20,5 + 20,5 = 63,5 (85%)
- Todella hyvät leimat. Erittäin kaunis väritys ja toteutus. Hyvä pitkä kaula, sopusuhtainen lihaksikas runko. Etujaloissa vennot vuohiset ja pukinkaviot.

Kuulumiset ja valmennukset

26.06.2021 | Fuusioarabienergia hyötykäyttöön

Pikakatsaus Reidoon: se ei ole todellakaan sitä miltä näyttää. Ensisilmäyksellä näkee kuvankauniin ja tulisen arabiorin, sellaisen jokaisen Pollux-heppakerholaisen unelman. Toisella silmäyksellä paljastuu miten kamalan vaikea, kuuma, raskas ja välillä melkein jopa vaarallinenkin hevonen se on. Kolmannella kerralla edeltävä toteamus sitten lieventyykin siitä faktasta, kuinka osaava ja menestyvä Reido on. Kolmas kohta pitää tietenkin paikkansa vain siinä tapauksessa, että mustan loputon fuusioenergia osataan suunnata ja muovailla oikein, ja siihen ei aivan kaikista ole. Edes kovahermoisena ratsastajana tunnettu Quintino ei aina selviä orin satulassa ilman ristinmerkkiä ja sydämentykytyksiä.

Mutta sitten kun palaset osuvat kohdilleen, Reido jyrää — siis kuvainnollisesti, ei toivottavasti muuten. Sillä on aivan loputon ponnu, ja metrin tasolle ori kiipesi hetkessä. Pidemmällekin varmasti voisi päästä, ja tällä kaudella hurjana suunnitelmana olisikin tökkiä 110 cm ratojen rajoja. Oloisekseen kukkakepiksi Reido on todella vahva, aina vitsaillaan että se painaa radat läpi silkalla raivoenergialla, eikä se ehkä ole edes mikään vitsi. Joka tapauksessa vain isoilla areenoilla Reido saattaa lopussa tuntua jo uupuneelta, ja esimerkiksi hallikauden lyhyet maneesiradat se heittää suurin piirtein yhdellä hengenvedolla läpi. Ja olihan vauhti jo mainittu? Ei ole sellaista rakettia olemassakaan kuin Reido, eikä se varmaan yllätä ketään. Suurin ongelma onkin saada hitaampaa tempoa, kun tötteröhäntä tahtoisi mennä jokaisen esteen yli niin kovaa ja korkealta kuin pääsee.

Quintino pukkaa hikeä vesiputouksena aina radalta palattuaan, mutta Reido näyttää olevan aina valmiina uusiin haasteisiin. Hyväksi havaittu käytäntö on, että ratsastaja luovuttaa hurjimuksensa suoraan iskussa olevalle groomille eikä yritä itse viimeisillä voimillaan jäähdytellä pärrääjäänsä. Mutta kyllä karsinassa roikkuva ruusukerivistö puhuu puolestaan: vaikka Reido on miten hankala tapaus, sen treenaaminen ja kilpailuttaminen on silti harvinaisen kannattavaa. Kisoissa harvoin tulee pyörähdettyä, mutta aina sieltä ollaan joku muisto mukaan saatu. Tosin kerran se muisto oli irtohammas, mutta ei muistella nyt sitä.

26.04.2021 | Kauhun tasapainossa

Jos mentäisiin sellaisen perinteisen kaavan mukaan, tähän kirjoitettaisiin että Reido on vuodessa ehtinyt asettumaan taloon. Sen sijaan täytynee olla rehellinen ja todeta että vuodessa talo on tottunut Reidoon. Se ei ole nimittäin rauhoittunut sitten yhtään, ja vaikka koulutustasoa on hinkattu hyvällä tahdilla ylös, sijojakin ihan kiitettävästi niittäen, niin vaikeudet jatkuvat edelleen. Reido riehuu kuin pyörremyrsky, huutaa ja temuaa, uhoaa, kavahtelee, rynnii. Sama show jatkuu päivästä toiseen. Ensimmäisessä merkinnässä toivottiin että "häsellys oli vain pitkän matkan tuomaa stressiä eikä jokapäiväistä, tulevaa arkea", mutta tähdet eivät tätä pyyntöä kuulleet. Todellakaan! Melkein päinvastoin on Reido muuttunut vain entistä raisummaksi, kun se on kasvanut hintelästä nuorikosta voimiensa tuntoon.

Kun Reido joskus pääsee aloittamaan siitosuraansa, niin siitä vedetään kyllä pitkää tikkua että kuka orhia tamman tai pukin luo saattaa... Onneksi niihin kauhuihin on vielä aikaa.

20.02.2021 | Asioita joita ei pitäisi tapahtua

Ihmisten pelkäämiä asioita ovat mm. läheisen kuolema, joukkosurma, tsunami, ja sitten se että Reido pääsee vapaaksi. Arvanette jo heti, mitä tänään tapahtui...

Onnettomuutta ei voinut aavistaa, eikä estää. Aamusella Reido piti samanlaista mekkalaa kuin aina pihalle päästessään: se oli koko yön padonnut loputonta energiaansa karsinassa, ja tuliset tanssiaskeleet olivat käyneet jo kaikille työntekijöille tutuksi. Harjoittelussa oleva Steve nakitettiin aina mustan naruun, joten hän jos kuka oli jo turtunut kaikkeen siihen sähläykseen mikä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin tarhaan viemiseen, voi liittyä.

Naps. Ketju ja lukko kestivät kyllä, mutta tuhannesti riuhdotun nahkanarun ommel ei enää pitänyt. Reido tajusi tilaisuutensa heti, ja kun Steve tajusi kädessään roikkuvan tyhjän narun, juoksi ori pihalla jo häntä tötteröllä ketju perässä kilisten. Kirosanoja saattoi päästä enemmän kuin yksi siinä vaiheessa.

Normaalisti tämä ei olisi mikään maailmanloppu, kyllä hörhöimmätkin orit aina jotenkin sai kiinni. Mutta vapaudesta huumantunut Reido katosi aivan omaan kuplaansa: se ei väistänyt mitään eikä ketään, ja tuntiessaan olonsa uhatuksi se tarjosi lähintä monoa ja jyräsi yli. Kaikkien aamutoimet olivat seis melkein tunnin ajan, eikä viidenkään henkilön voimin karkuria saatu napattua. Lopulta se onneksi meni avonaisesta portista tyhjään tarhaan kiljumaan Snorrelle, jolloin kaikkien huojennukseksi ei tarvinnut muuta kuin sulkea portti.

Reido sai jäädä siihen tarhaan loppupäiväksi, kenenkään ei tehnyt mieli lähteä sitä sieltä metsästämään ennen kuin ori itse laski energiansa turvallisille tasoille. Sorcer tarhatkoon muualla.

01.11.2020 | Kantakirjaus joka meni penkin alle... Tai sitten ei?!

Hyvät naiset ja herrat, istukaa alas ja pitäkää kiinni sydänalastanne, sillä seuraava tieto tulee shokeeraamaan tuhannen voltin tavoin: Shado Reido kantakirjattiin ykköspalkinnolla! Kyllä, meidän musta pirunpoika, groomien kauhu ja hevosen muotoinen tornado keräsi kantakirjaustilaisuudessa huimat 85%. Eihän se ulkonäköä katsoessa mikään ihme ole, komea ja tyypikäs, kevytaskeleinen orihan se on kuin mikäkin — oikea kiiltokuva, mutta kun kuva aina valehtelee.

Käytöksen perusteella Reido olisi nimittäin ansainnut hyllytyksen, ja itse asiassa oli aika hilkulla ettei sitä käskytetty pois kehästä. Ori oli tavallistakin enemmän tiloissa, ja jos se ei koittanut ryysiä muita hevosia kohden, se teki kaikenmaailman ilmahyppyjä ja sinkoili jokaiseen ilmansuuntaan silkasta höpöenergiasta. Quintino tahtoi ensin väkipakolla itse esittää Reidon, mutta saadessaan melkein etukaviosta naamaan hän muuttikin mieltään ja olisi maksanut mitä tahansa että pääsisi kehästä pois. Katumus tuli tietenkin liian myöhään, ja siellä hän roikkui naama punaisena narussa, yrittäen saada pahasti luhistuvaa pakkaa pysymään kasassa loppuun saakka.

Tuomareiden kasvot eivät värähtäneetkään, eikä niiltä pystynyt lukemaan mitään. Tappio oli jo henkisesti hyväksytty: Reidon kiihkeä ja hallitsematon käytös rokottaisi pisteitä ihan satavarmasti. Mutta vielä mitä, tai sitten sen täytyy olla rakenteeltaan aivan supermahtava jos käytöspisteetkin miinustaen jäätiin ykkösen puolelle...

Niin tai näin, Reido palasi harvinaisen iloisen ja onnellisen tiimin kanssa kotiin, ja taidettiinpa sen kunniaksi poksauttaa skumpatkin. Näiden hetkien takia tätä oria jaksaa sietää!

26.04.2020 | Reido saapuu

Tallissa on jo kaunis, kimo arabi Tele, ja tänään saapui sen totaalinen vastakohta. Tai, on Reido kaunis myös, tietenkin, mutta muuten nuo ovat kuin toistensa peilikuvat. Musta ja kimo, uhoaja ja nössö.
Reido kuuluu siis ensimmäiseen kastiin, jos se jäi vielä epäselväksi. Tallilaisille ei ainakaan, sillä ori pisti sellaisen shown pystyyn heti astuttuaan ulos autosta että toista kaltaista saa odottaa. Reido huusi ja huitoi kavioillaan, uhosi jokaiselle tallin orille ja esiintyi olemattomille tammoille, pyöri, sättäsi, hyppi pystyyn ja pomppi jokaiseen ilmansuuntaan. Matkaa pihalta Reidon karsinalle oli n. 30 metriä, mutta kaikkine lisäkiemuroineen ja balettiliikkeineen siitä taisi tulla lähemmäs 300 metriä.

Karsinassa Reido ei tahtonut asettua millään. Se vielä illallakin sättäsi edestakaisin malttamatta koskea heiniinsä, ja aamulla ori oli todella väsynyt sekä hikinen, tosin yhä myös kierroksilla. Nukkuisiko ikiliikkuja koskaan? Lopulta kun Reidon karsina peitettiin kankailla, malttoi herra syödä ja juoda ensimmäisen kerran kunnolla sitten saapumisensa, vähän ehkä ummistaa koiranunessa silmiäänkin. Toivottavasti häsellys oli vain pitkän matkan tuomaa stressiä eikä jokapäiväistä, tulevaa arkea...