Deryan Bahira

13.10.2022 | Ziran henkisen tuen ja turvan palvelut

Bahira päästi pitkän, pitkän huokauksen. Sen pää laski heinäkasaan, mutta silmät vilkuilivat yhä valppaina. Bulgur tuli maistelemaan pienillä nököhampailla mitä emä söi, sitä ei huolettanut.

Bahirasta oli tullut Bulgurin syntymän jälkeen, no, kai sitä voisi sanoa aivan jo hermoheikoksi. Tamma näki uhkakuvia kaikkialla: se säpsyi jokaista pientäkin varjoa ja risahdusta, pitkä ahaltekenkaula pystyssä ja silmät lautastakin suurempina. Se tuntui olevan jopa tuttujen ihmisten, hevostenkin, kanssa valmiina johonkin. Pienikin äkkiliike sai tamman syöksymään varsan eteen ja kiidättämään sen turvaan. Alik sai yhtenä aamuna melkein kaviosta Bahiran jäädessä nurkkaan jumiin.

Sitten joku keksi laittaa Ziranin seuralaiseksi. Ensimmäisenä se ei olisi tullut mieleen, laittaa vasta kesällä muuttanutta uutta naamaa ylikierroksilla käyvän ensiäidin kanssa samaan tarhaan. Alkuun meno näyttikin juuri siltä mitä oli arvailtu: Bahira hätyytti Ziranin takaisin omaan kulmaukseensa, jos se erehtyi puolikkaallakin kaviolla tulemaan väärälle puolelle tarhaa. Sitkeydellä ja tyyneydellä Ziran kuitenkin piti malttinsa. Se lähetteli rauhallisia tervehdyksiä, laski päätään ja katseli pehmeällä ilmeellä. Kun Bahira näki mörköjä, toinen tamma pärskyi ja laski omaa energiaansa. Se selkeästi rauhoitteli kierroksilla käyvää toveria.

Nyt Ziranista on tullut Bahiran henkinen tuki ja turva. Aivan kuten seuraponit rauhoittelevat kuumia kilpahevosia, niin tekee myös nuorempi ruunivoikko vanhemmalleen. Bahira ei ollut uskaltanut syödä pihapiirin pienessä aitauksessa, se oli alkanut laihtumaan. Ziran sai esimerkillään tilanteen muuttumaan.

Ainoa seurannaisongelma on, että nyt Bahira ei osaa olla ilman uutta ystäväänsä....

23.08.2022 | Kultaa ja punaviiniä

"No höh, luulin että tulisi kultainen varsa," Anisim ihmetteli katsellessaan pienen ruunikon kiitävän pitkin laidunta emänsä rinnalla. Tatyana katsoi miestä pahasti.

"Bahira oli kuolla synnytykseen ja sinä harmittelet ettei varsa ole oikean värinen?!" hän tuhisi. Anisim kohautti olkapäitään, muttei näyttänyt katuvaiselta.

"No olisi sellaisen äheltämisen jälkeen ollut ihan kohtuullista..."

Tatyana ei välittänyt edes vastata. Sanokoot Anisim mitä sanoi, hän oli sanoinkuvaamattoman onnellinen siitä että sekä Bahira että Bulguriksi ristitty varsa olivat kunnossa, ylipäätänsä elossa. Bahira oli synnyttänyt tuntitolkulla ja lopulta näyttänyt jo luovuttaneen. Viime hetkellä kahden miehen voimin varsa saatiin kokonaan ulos, eikä senkään kertoimet näyttäneet kovin hyviltä. Oli ollut oikea siunaus kun pieni aloitti hieronnan jälkeen hengittämisen, ja Bahirakin nosti päätä ilmiselvältä kuolinvuoteeltaan. Sitä paitsi jo nyt varsakarvan läpi paistoi hivenen viininpunaista hohtoa — Tatyanasta Bulgurin väri oli paljon kauniimpi kuin tavanomainen kultainen voikkokarva.

13.04.2021 | Ken kuuseen kurkottaa

"Sinne meni."
Karla siristi silmiään ja nosti käden lipaksi katsellessaan kuinka tumma piste pieneni pienemistään kohti horisonttia. Hetki sitten heidän — Karla, Efim, Anisim — vierellään oli seisonut vielä korskea ratsukko, sama joka katosi nyt kumpareen taakse läntiselle ylängölle.

Alik oli selkeästi ottanut itseensä puheet siitä, kuinka tätä uutta tammaa ei ilman taitoa ratsastettu. Hänhän oli istunut satulassa ennen kuin kenenkään viisastelijan vanhemmat olivat ensisuudelmaansakaan vaihtaneet! Katsotaan kenellä on taitoa... Näinpä korkkaushetkellä Alik oli vain ilmoittanut olevansa ensimmäinen Bahiran satulassa, piste, ottanut ohjat Karlan käsistä ja hypännyt suruitta selkään. Silmänräpäys, ja aavikkotuuli kuljetti häntä jo kohti auringonlaskua... Kirjaimellisesti.
Kyllähän Alik kyydissä tasapainotteli, osasi ohjata suuntaa ja vaihdella askellajeja. Kaikkea mitä tarvitsee. Vaan puhupa hänelle taivuttamisesta, balanssista tai kokoamisesta, pah mitä haihattelua! Jos Vecnolaisia ei hienopiirteisestä ratsastamisesta tunnetukaan, niin tämä jäärä tervaskanto edusti silti ihan vain itseään.

Tuuli pörrötti katselijakolmikon hiuksia.
"Haluaako joku teetä?"
Olankohautuksia seurasi yhteinen päätös mennä takaisin pihaan. Kyllähän Alik selviää itse takaisin, kun on niin taitava.